Perinteisesti juhannustaikoja on tehty juhannusaattona tai -yönä. Etenkin nuoret naiset ja tytöt ovat toivoneet saavansa tietää tulevasta sulhasesta. Tässä juhannustaiat ovat tulleet avuksi.
Juhannustaiat: lempi, rakkaus ja tuleva aviomies 💘
Kenen kanssa menen naimisiin? Milloin ja missä? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia taikakeinoin keskikesällä suomalaisessa kansanperinteessä. Neitokaiset ovat käyttäneet erikoisia ja joskus myös kyseenalaisia menetelmiä päästäkseen selville tulevaisuudestaan.
Juhannustaiat ovat kiehtoneet nuoria tyttöjä, koska ne ovat uskomuksellisesti tarjonneet keinon nähdä omaan tulevaisuuteensa ja etenkin tulevaan rakkauteen. Niin kaivon veden pinnassa kuin juhannuskokon liekeissä on saattanut nähdä heijastuksen tai leimahduksen tulevan sulhasensa kasvoista.
Juhannustaiat ja muut taiat
Taikoja voi tehdä muulloinkin kuin juhannuksena. Juhannus on perinteisesti ollut taioille suosiollista aikaa suomalaisessa kansanperinteessä. Niin kokosta kuin kynttilänliekistä on ennustettu. Myös taivaalla ajelehtivissa pilvissä voi nähdä muotoja, jotka ennakoivat ja kuvastavat tulevaa rakkauselämää.
Tyypillinen juhannustaika on ollut kerätä seitsemän erilaista kukkaa ja asetella ne tyynyn alle yötä vasten. Unessa sulhanen on sitten tullut tervehtimään. Tämä uni tulisi myös muistaa. Vihtoja ja vastoja on niitäkin piiloteltu tyynynliepeisiin, jotta tulevaisuus paljastuisi jollain tapaa.
Alastomuus oli sallittua
Moniin juhannustaikoihin on kuulunut asioiden tekemistä alastomana, kuten kaivon kiertämistä, pellonreunaa kulkemista ja ojissa kirmailua. Juhannustaiat, joita tehdään ilman rihman kiertämää, ovat kuuluneet suomalaiseen kansanperinteeseen.
Taikoja ovat tehneet tytöt tai nuoret naiset, jotka ovat havitelleet naimaonnea näillä tempauksillaan. Tottahan toki maajussin kiinnostus voi herätä, kun näkee sellaisen näyn kiertämässä omaa peltoa. Onkohan jotain muuttunut sitten ”vanhojen hyvien aikojen”?
Juhannus on
valon ja keskikesän juhla, joka ajoittuu kesäpäivänseisauksen paikkeille. Suomessa se on yötön yö. Juhannuksen vieton taustalla on suomalainen muinaisusko. Kristinuskossa se taas tunnetaan Johannes Kastajan syntymäpäivänä.
Juhannukseen kuuluvat niin kokot kuin tanssit. Kyseessä on myös liputuspäivä, ja lippuja näkee saloissa koko yön. Juhannustaiat ovat perinteisesti liittyneet naimaonneen ja satoon, mutta taikoja on moneen lähtöön. Suomen luonto itsessään on taianomainen.
Juhannusyönä laitetaan tyynyn alle seitsemän erilaista kukkaa,
jotta yöllä näkee unta tulevasta puolisosta.
Hyvää jJuhannuksen aikaa ja taikaa!
Terveisin Tajunnanvirta-palvelu
Suomalaista järvimaisemaa. Juhannustaiat kuuluvat suomalaiseen juhannuksen viettoon. Eikö niin? Kuva: Merja Partanen
