Yliluonnollisen luonnollisuus. Johdatus selvänäkemiseen ja parapsykologiaan ”Tohtori Paracelsus” (1972) on mielenkiintoinen kirja yliluonnollisen luonnollisuudesta. Sen on kirjoittanut nimeltä mainitsematon pohjoissuomalainen lääkäri, joka virkasyistä käyttää nimimerkkiä.
Tekijän mukaan mitään yliluonnollista ei ole olemassakaan. Kyse on vain siitä, ettei ihmisellä on tarpeeksi tietoa ylimaallisesta. Kirjan aiheita ovat muun muassa kummitukset, etiäiset ja aavistukset sekä selvänäyt. Lisäksi kirjassa käsitellään telepatiaa eli sielullista yhteyttä yli ajan ja paikan sekä kuolemanjälkeisestä elämää.
Raamatullisestikin henkiä on arvosteltava, asioita tutkittava ja pidettävä vain se, mikä on niissä parasta on.
Mikä on todellisuuden luonne? Kuva: Pixabay
Tieteellinen maailma versus henkinen maailma
Tiede ei ole ehkä teologista tiedekuntaa lukuun ottamatta suhtautunut muuta kuin epäluuloisesti ilmiöihin, jotka eivät ole sen eksperimentaalisen eli kokeellisen totunnaisuuden sisällä. Henkisiä säteitä ei voi mitata fysikaalisilla kojeilla. Siksi tiede ottaa huomioon vain sen, mitä fyysiset aistit tajuavat. Parapsykologia kuuluu kirjoittajan mukaan luonnontieteisiin.
Spontaanit näyt ovat kuitenkin yleisiä. Kyseessä on usein ESP-henkilö (extra sensory person), joka on tavallista kansalaista herkempi. Parapsykologisia ilmiöitä on vaikea todistaa. Ne ovat ainutlaatuisia ja spontaaneja ilmiöitä, jotka ovat kaikista merkityksellisimpiä ihmiselle, kokijalle, itselleen. ESP-henkilö voi olla kuka tahansa kuudennen aistin omaava ihminen riippumatta koulutustaustasta tai sukupuolesta.
”Ennakkoaavistukset olivat yleisiä Suomen sodissa.”
Hallusinaatiot ja harhat paras selitys?
Kirjoittaja mainitsee lääkärinä, että hallusinaatiot eli harha-aistimukset ovat yleisiä myrkytystiloissa, juoppohulluudessa, huumausaineiden vaikutuksen alaisena, kuumetiloissa ja psykooseissa. Ne eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta kuten visiot. Nimenomaan nämä visiot ovat tärkein argumentti tieteellisen parapsykologian puolesta.
Yliaistillinen aistimus on siinä mielessä todellinen, että se vastaa tosiasioita. Esimerkiksi eräs apteekkari kuuli nukkuessaan yöllä kehotuksen: ”Nouse ylös, sytytä valo!” Apteekkari teki niin, mutta valvottuaan jonkin aikaa nukahti. Aamulla selvisi, että apteekin ulkorakennukseen oli murtauduttu, mutta rosvot olivat paenneet koskemattakaan spriihin.
”Intuitio on puhdasta selvänäkemistä.”
Mikä ihmeen kuudes aisti?
Kuudes aisti tai neljäs ulottuvuus mahdollistaa niin sanotun automaattisen tietämisen. Kyseessä on intuitiviinen ilmiö (nyk. intuitiivinen tietäminen). Todellisuutta vastaava selvänäköilmiö on siis erotettavissa hallusinaatiosta, joka ei vastaa tosiasioita. Spontaanit näyt tulevat usein hiljaisuudessa. Valvetila-aistimukset tulevat, kun tajunta lepää ja kun tajunnanvirta on suhteellisen vapaa.
Kirjoittaja pitää telepatiaa, ajatuksensiirtoa, todellisena. Usein ihmiset toimivat tiedostamattomina lähettäjinä eli ajatustensa siirtäjinä esimerkiksi ollessaan aikeissa soittaa ystävälle, joka aistii sen ennalta. Tietoinen näkeminen, on se sitten telepaattista tai ennakoivaa, vaatii aina harjoittelua. Kirjoittaja tunnistaa myös ilmiön nimeltä ennakoivat tapahtumat, mutta niiden syntymekanismi on ratkaisematta. Siihen liittyy kysymys vapaasta tahdosta sekä ennaltamäärääminen.
”Elävä aine synnyttää ionisatiota tuottavaa säteilyä, joka on verrattavissa radioaktiivisuuteen.”
Valvetila-aistimukset
Nykyisin selvänäkijät, näkijät ja meediot toimivat valvetilassa toisin kuin aikaisempina vuosisatoina, jolloin transsitilassa katsominen oli yleistä. Mesmerismin somnambulismi-ilmiö oli yleinen. Jarl Fahler oli Suomen tunnetuimpia parapsykologeja sekä hypnologeja, jonka mukaan yliaistiset aistimukset liittyivät ennestään tuntemattomaan energialaatuun, jossa aivoprosessit muuntavat sen avaruudessa eteneväksi psyykkiseksi energiaksi, joka muuttuu samalle aaltopituudelle viritetyissä aivoissa sähköprosesseiksi.
Ajatuksen siirrossa ei aika ole matkan funktio, on parapsykologi Martti Järvelä teoretisoinut. Hänestä telepatia voisi olla resonanssi. Yhteys syntyy alitajuisella tasolla. Alitajunta on kaikille yhteinen: tajunnat ovat tekemisissä keskenään. Kysymys ei siis ole taikauskosta. Telepaattiset ilmiöt ovat kirjoittajan mukaan luonnontieteellisiä ilmiöitä ja luonnollisia asioita, eikä mitään yliluonnollista ole olemassakaan.
”Selvänäkeminen on sielun synnynnäinen ominaisuus.”
Kaikki käy järkeen
Psykiatrian opettaja totesi 1930-luvulla kirjoittajalle: ”Emme voi kieltää olevan olemassa sellaista, mitä emme aisteillamme voi todeta.” (Professori Fabritius) Näkeminen edellyttää korkeampaa sielunelämää ilman kiirettä ja inhimillisiä haluja. Kyse on myös tahtonsa käyttämisestä. Siihen sisältyy voimaa.
Kuolinhetkenä voidaan vainaja nähdä ”välitilassa”. Silloin voidaan nähdä toiseen maailmaan (ts. kuolinvuodenäyt). Näyt voivat olla kaukonäkyjä tai lähikuvia, miksei myös filminpätkiä. Spontaanista visiosta on esimerkkinä Swedenborgin näky: hän kertoi Tukholman palosta Göteborgissa vuonna 1759. Näihin näkyihin voi liittyä kokemus valosta. Valovisiot ja valo, joka valaisee järjen ovat mystisiä kokemuksia.
”On olemassa spirituellia parapsykologiaa (ts. taustalla uskomus henkimaailmasta) ja animistista parapsykologiaa (ts. taustalla uskomus sielun omista kyvyistä).”
Lopuksi
Julkisuuden pelko lienee suurin syy, miksi ihmiset eivät kerro yliaistisista kokemuksistaan tai muuntuneista tajunnantiloistaan sekä näyistään. Telepaattisen ilmiön lähettäjä ei aina tiedosta toimivansa maagikkona. Spontaanit näyt liittyvät joskus myös menneisiin elämiin (ts. regressiot, takaumat).
Tapakristitty kuuluu kirkkoon. Mutta jos ei usko, niin eikö silloin ole yhdentekevää, kuuluuko seurakuntaan, palokuntaan vai kalastuskuntaan. Pelko estää olemasta ilman uskontoa. Olemme sekä uskovaisia että pakanoita, kirjoittajan, ”Tohtori Paracelsuksen”, mukaan. Etenkin yksinäisyydessä olemme Hänen kanssaan.
”Moni sekoittaa jumalauskon, taikauskon ja parapsykologian keskenään.”
”Näyttää siltä, että määrätty muisti- tai tietovarasto ei aivoissa omaa yksikäsitteistä paikallisuutta.” — M. Bergström
