Ihmiset tuntuvat jakautuvan kahteen kastiin valehtelun osalta: osa ei pidä sitä ongelmana, kun taas toisille se on punainen vaate. Valehtelun asteitakin on monenlaisia, on valkoista valhetta ja röyhkeää päin naamaa kusettamista. Henkinen polku on siitä hauska, että se kuorii myös valheellisuuden meistä jokaisesta pikkuhiljaa.
Mutta matkan varrella pääsee myös nauttimaan henkistä kipuilua aiheuttavista tilanteista, joissa kanssakulkijoiden läpinäkyvyyden aste ei kohtaa omaa. Silloin me syytetään muita härskiydestä ja päivitellään, kuinka ei itse voitaisi ikinä toimia kuten joku toinen. Valehtelu sattuu aina ja se syö meidän perusturvallisuuden tunnetta kaikissa ihmissuhteissa, nimittäin luottamusta.
MIKSI IHMISET VALEHTELEE
Ihmiset valehtelee, koska ne pelkää. Asioita kaunistellaan tai jätetään kertomatta, koska ei ole vielä kykyä kohdata totuuden tuottamia seurauksia. Silloin on helpompi jättää kertomatta tai valehdella pelastaakseen oma nahkansa. Valehtelu on 3D taajuuden juttu, sillä taajuudella olevia ihmisiä hallitsee vielä pelko.
Kun oma tietoisuuden taso nousee, valehtelu alkaa tuntua pahalta ja aidosti väärältä. Valehtelijoita ymmärtääkseen on tärkeää oivaltaa muutama asia. Ensinnäkin tulla myötätunnosta käsin sitä faktaa kohtaan, että valehtelijoita pelottaa. Toiseksi on mukava oivaltaa, että valehtelijat eivät itse asiassa valehtele muille. Vaan he valehtelevat itselleen. Ja koska he eivät pysty olemaan totuudellisia edes itselleen, on se aivan liikaa vaadittu myös ympärillä oleville ihmisille.
VALE ON SUOJAKEINO JA HARHA
Valheiden lurauttelu haittaa lopulta suurimmin itse valehtelijaa. Kyvyttömyys olla läpinäkymätön on kuin panssari, jonka ylläpitäminen tulee jossain kohtaa liian raskaaksi. Jos ei tässä elämässä, niin seuraavien elämien aikana. Ihmiset kehittyy hitaammin kun jäkälä. Joten ei kannata valehtelevaa sorttia tässä hetkessä olevan ihmisen osalta odottaa muutosta läpinäkyvyyteen henkeään pidätellen. Vaikka onkin hieno ominaisuus ajatella optimistisesti kaikista.
Läpinäkyväksi tuleminen vaatii rohkeutta ja monen oman ydinaiheen läpi menemistä. Ollakseen totuudellinen ja aito, on pitänyt kohdata itsessään monia pelkoja. Muiden mielipide ei saa haitata ja perseen nuoleminen oman edun nimissä ei saa enää houkuttaa. Jo noissa on paljon opettelua yhteen inkarnaatioon.
Joten ole armollinen niille, ketkä vielä läpinäkymättömyyden harhassa ja kuplassa elävät. Ymmärrä, että heitä pelottaa ja ole myötätuntoinen. Se on sitten eri asia, haluatko pitää pelossa eläviä ihmisiä vielä ympärilläsi. Ihmiselämä on kovin lyhyt tässä aiheessa. Joten totuuden torvena toimivista ystävistä ja läpinäkyvistä läheisistä kannattaa pitää kaksin käsin kiinni, vaikka totuus se vasta sattuukin.
Seuraa iloa,
Kaisa W Koskinen, Energiavalmentaja
