Me ollaan tultu tänne kehittymään ja viemään omaa tietoisuuttamme eteenpäin. Välillä eksyen ihmisyyteen ja toisinaan onnistuen kirjautumaan korkeammin värähtelevään osaan itseämme. Kaikella on kuitenkin pointtinsa, myös tällä yksittäisellä inkarnaatiolla. Jos sun elämällä ei olisi mitään merkitystä, et olisi täällä enää. Joten niin kauan, kuin inkarnaatio jatkuu, on mahdollisuus viedä itseään eteenpäin henkisellä polulla.
Meidän uusi elämä jatkuu ikään kuin siitä, mihin edellisessä jäätiin. Jos tietyt opit edelliseltä kierrokselta jäi saamatta, päästään nauttiin niistä myös seuraavalla. Sanotaan, että opit kovenee joka kierroksella. Kun vedät kolmatta kertaa läpi samaa rallia, se on jo niin ravisuttava, että on pakko ruveta miettiin sen tarkoitusta. Joskus me osataan olla tosi uppiniskaisia.
Ihmisen henkinen evoluutio tapahtuu tietoisuuden kehittymisen kautta. Jokaisessa elämässä ja kaikissa kokemuksissa on olemassa henkinen oivallus. Mitä se edustaa, mitä siitä voi oppia ja miten se palvelee. Ei ole olemassa sattumaa eikä asiat tapahtu vahingossa. Lopulta oma tietoisuusluomus on hyvinkin spesifi, jota on tietenkin vaikea ihmisyydestä käsin nähdä.
HENKISEN KEHITYKSEN PROSESSI
Oli ihminen virallisesti henkinen tai henkisen materiaalin äärellä tai ei, niin evoluutiota eli kehittymistä tapahtuu aina. Me ei voida luokitella vähemmän henkisiä ihmisiä vähemmän kehittyneiksi, eikä syvällä henkisyydessä olevia automaattisesti kehittyneemmiksi.
Henkistä kehitystä tapahtuu monella tavalla. Joillekin se on henkisyyden parissa, toisilla taas erilaisten elämän tuomien kokemusten ja oivallusten kautta. Kaikki on oikein ja kaikki palvelee. Henkiset ihmiset voivat tarkastella itsessään tuomintaa, jota muiden vähempi henkisyys aiheuttaa. Siitä voi löytää hyvän aiheen itselle työstettäväksi seuraavaksi.
Kuljemme kohti todellisen olemuksemme oivallusta, sitä ketä me oikeasti ollaan. Eli ikuisia tietoisuuksia ihmiskehossa. Olemme tulleet tänne kokemaan ihmisyyttä ja harjoittelemaan sen avulla. Opettelemme tunteita ja energian ymmärrystä sekä käyttöä. Oivallamme olevamme osa ykseyttä, eikä erillisiä siitä. Näitä asioita voi joutua jumppaamaan todella kauan. Sen vuoksi ei ole ollenkaan tavatonta, että sielu on tullut maapallolle tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia kertoja.
LOPPUUKO KEHITYS KOSKAAN
Vaikka oivaltaisimme itsemme ulos ihmiselämistä, niin galaktinen inkarnaatiokierto ei suinkaan pääty siihen. Aina on olemassa paikkoja ja planeettoja, joissa voimme viedä itseämme erilaisten kokemusten äärelle. Joten siirrymme ihmisinkarnaatioiden jälkeen toisaalle, mikä ikinä vetää seuraavaksi puoleensa.
Joten oma kehitysprosessi ja tietoisuuden kehittyminen eivät sinällään lopu koskaan. Viimeinen ulottuvuus ja ”paikka” johon voimme sulautua, on ykseys. Lopulta kuljemme takaisin sinne mistä aloitimme, kun ykseys halusi avullamme oppia tuntemaan itsensä paremmin. Kun kaikki on tutkittu eikä inspiroivaa opittavaa ole enää jäljellä, voi sulautua takaisin kaikkeuteen. Mutta siihen voi mennä vielä tovi 🙂
Seuraa iloa,
Kaisa W Koskinen, Energiavalmentaja
